
Suomalaisen Työn Liitto on sadan vuoden ajan tehnyt pitkäjänteistä ja keskeytymätöntä työtä kotimaisten tuotteiden menekin edistämiseksi. Kyseessä on harvinaislaatuinen sadan vuoden kampanja. Ei ole sattumaa, että liiton johdossa on ollut useita mainos- ja propagandamiehiä.
Vaikka kampanjointikeinot ovat alati ajanmukaistuneet, liiton asia on pysynyt muuttumattomana, se on kansantalouden lakien sanelema ja jo 1800-luvulla täysin ymmärretty. Kun ostaa kotimaisia tuotteita, kotimaa hyötyy monin tavoin. Tuonnin ja viennin tilien on jotenkin täsmättävä. Tätä asiaa on sitten pyritty iskostamaan päättäjien ja kuluttajien asenteisiin eri aikoina milloin patrioottisin, milloin taloustieteellisin tai ekologisin argumentein. On vedottu ihmisten laadun- ja muodintuntoon. Ja toisinaan on kampanjoitu ilman pitävämpiä argumentteja, kampanjoimisen ilosta.
Alkuperämerkki on kuulunut asiaan koko liiton historian ajan, vaikka tunnus on vaihdellut. Merkin tehtävä on auttaa kuluttajia tunnistamaan kotimainen tuote ja samalla viestiä laadusta, nykytermein brändistä. Samalla merkki pelkällä läsnäolollaan muistuttaa kotimaisten hankintojen merkityksestä.
Pysyvyyden rinnalla liiton historiassa on koettu hämmästyttävän nopeita ja onnistuneita suunnan- tai paradigmanmuutoksia. Liitto on ketterästi uudistunut ja luonut nahkansa miltei kerran kymmenessä vuodessa. Umpikujista pelastautumisen takuumiehinä ovat olleet liittoa kaukonäköisesti luotsanneet sen hallinnon vaikuttajat.
Niinpä alun kokoava järjestö erikoistui 1920-luvulla, liittoutui kotitalouspiirien kanssa 1930-luvulla ja valoi kansakuntaan tarmokkuutta 1940-luvulla. Toisen maailmansodan jälkeisen ajan keskeisenä tavoitteena oli kotimaisen teollisuuden trimmaaminen entistä kilpailukykyisemmäksi. Liitto toi laadunvalvonnan ja pr-toiminnan Suomeen 1950-luvulla kääntyäkseen seuraavalla vuosikymmenellä äkisti tutkimaan kansantalouden ketjua ja kerrannaisvaikutuksia.
Samaan aikaan Suomen valtio pyrki pehmentämään länsimaissa vapautuvan kaupan vaikutuksia kansantalouteen ja ryhtyi voimakkaasti tukemaan kotimaisten tuotteiden menekinedistämistyötä. 1970- ja 1980-luvulla kansalaisiin iskostettiin vertaansa vailla oleva kotimaisuustietoisuus, jonka tunnuksena oli alkuperämerkki – Avainlippu. EU-Suomessa Avainlipun suosio on kasvanut, siitä on tullut oikea menestysbrändi, samalla kun Suomalaisen Työn Liitto ja palvelualan yritykset ovat löytäneet toisensa.
Suomalaisen Työn Liitto on alusta asti ollut ”liiga”, samaa asiaa ajavien tahojen yhteenliittymä tai paremminkin kohtaamispaikka. Verkostoituminen on uusi sana, mutta juuri sitä liitto on aina tarjonnut. Liitossa tangeeraavat hedelmöittävät toisiaan elinkeinoelämä ja valtiovalta, teollisuus ja kauppa, talousvalistajat ja talouden tutkijat, tuotteiden ja palveluiden tarjoajat, pienet ja suuret yritykset.